Tietoa kompostoinnista

Anaerobinen (ilman happea tapahtuva): Hajoaminen, jota kutsutaan usein kypsymiseksi tai maatumiseksi. Siihen liittyy usein metaanin vapautuminen tai rikkivedyn paha haju (mädäntyneen kananmunan haju). Anaerobinen hajoaminen tapahtuu hitaasti ja se tuottaa vain vähän lämpöä.

Aerobinen (hapen kanssa tapahtuva): Luonnossa luonnollisesti tapahtuva prosessi, jossa orgaaninen jäte muuttuu humukseksi. Hajuja ei juurikaan synny. Prosessi tuottaa paljon lämpöenergiaa. Kuumuudesta on hyötyä, sillä se tuhoa patogeenejä ja loisia.

Tekijöitä, jotka edistävät kompostointia: bakteerit, sienet, tuhatjalkaiset, kastemadot ja muut elävät asukkaat.

Bakteereita on kolmenlaisia:

  • psykrofiilisiä (matalan lämpötilan bakteerit)
  • mesofiilisiä (4,4–43,3 °C), jotka tekevät suurimman osan töistä kompostointikasoissa
  • termofiilisiä (40,0–93,3 °C).

Kaikki bakteerit tarvitsevat typpeä ja hiiltä selvitäkseen ja kukoistaakseen. Typestä mikrobit saavat lisääntymiseen tarvittavia rakennusaineita. Hiili toimii energianlähteenä. Bakteerit saavat täydellisen aterian, kun hiilen ja typen suhde on 30:1.

Bakteereille ihanteellinen kosteuspitoisuus on 40–60 %.  Jos kosteutta on alle 40 %, bakteerien toiminta hidastuu ja ne siirtyvät lepotilaan. Jos kosteutta on yli 60 %, olosuhteet ovat liian märät, jolloin jätekasa menettää liikaa ilmaa ja olosuhteet muuttuvat anaerobisiksi.

Jätekasojen kääntäminen tarjoaa mikrobeille raikasta ilmaa, jolloin ne lisääntyvät nopeasti. Enemmän mikrobeja = nopeampi hajoaminen = nopeampi kompostoituminen.

Kun jätekasa jäähtyy tai kun ollaan hajoamisen myöhemmissä vaiheissa, kuvaan astuvat suuremmat organismit.

  • Sienet ovat kompostikasan tärkeitä hajottajia, mutta eivät yhtä tehokkaita kuin bakteerit.
  • Sukkulamadot tai suolinkaiset
  • Punkit kypsymisvaiheessa
  • Hyppyhäntäiset
  • Juoksuhämähäkit
  • Tuhatjalkaiset
  • Tarhasiirat
  • Maakiitäjäiset
  • Kastemadot

Lisähuomautus – mielenkiintoinen fakta ruohonleikkuujätteestä:
Ruohonleikkuujäte voidaan kierrättää suoraan jättämällä se nurmikolle. Leikkuujäte on 90-prosenttisesti vettä ja hajoaa nopeasti vapauttaen vuodessa yhtä tai kahta lannoituskertaa vastaavan määrän ravinteita.

Kompostoinnin edut

  • Parantaa maaperän kuntoa ja rakennetta
  • Parantaa maaperän kykyä varastoida vettä
  • Tukee jäteorganismeja
  • Auttaa liuottamaan mineraalimuotoisia ravinteita
  • Suojaa maaperää kemialliselta epätasapainolta
  • Voi auttaa tiettyjen tuhoeläinten biologisessa torjunnassa
  • Auttaa palauttamaan orgaaniset materiaalit maaperään ja pitää ne poissa kaatopaikoilta ja vesistöistä

Kompostointitermejä

Muutamia yksinkertaisia kompostointiin liittyviä termejä:

  • Kompostointi: orgaanisten materiaalien hallittu hajoaminen
  • Komposti: osittain hajonnut orgaaninen aines
  • Humus: täydellisesti hajonnut orgaaninen aines
  • Maankate: maanpinnalle levitetty orgaaninen tai epäorgaaninen materiaali
  • ”Ruskea” (kuiva) materiaali eli kompostointiprosessin hiiliainesosa: lehdet, sahanpuru ja puulastut
  • ”Vihreä” materiaali eli kompostointiprosessin typpiainesosa: lanta, ruokajäte, kuihtuneet kukat, typpilannoitteet ja ruohonleikkuujäte

Ihanteellinen ruskean ja vihreän materiaalin sekoitus on 30:1 (30 ruskeaa 1 vihreää kohti).

Mitä voi kompostoida?

Käytetty kompostointimenetelmä määrää, mitä voidaan kompostoida. Teolliseen kompostiin, jossa käytettävissä on koneita, tekniikkaa, työvoimaa ja aikaa, voidaan laittaa enemmän erilaisia materiaaleja, kuten koiranjätöksiä, lihaa ja maitotuotteita. Näitä kolmea ei suositella kotikompostiin.

Tässä on esimerkkejä materiaaleista, joiden pitäisi sopia kotikompostointiin.

  • Hedelmät ja vihannekset (varret/kodat, siemenet ja kuoret)
  • Leivät, jyvät, riisi, jauhot, murot ja pasta
  • Puutarhan leikkuujätteet, puulastut, kasvit, kukat, lehdet, oljet ja heinä
  • Luonnonkuidut (puuvilla, villa ja pellava)
  • Hiukset/karvat (ihmisten/eläinten)
  • Höyhenet
  • Kasvinsyöjän lanta
  • Kahvinporot ja -suodattimet sekä teelehdet ja -pussit (ei niittejä)
  • Sanomalehdet, paperi, pahvi, paperilautaset, -mukit ja -nenäliinat
  • Munankuoret

Miten kompostoidaan

Kompostorityypit

Kompostorit voidaan luokitella monella tavalla, mutta kaksi suosituinta ovat ”kehikkokompostori” ja ”pyörivä kompostori”. Kehikkokompostorissa on kehikoita, jotka on rakennettu verkosta, puusta, tiilestä, muovista tai näiden materiaalien yhdistelmästä. Pyörivissä kompostoreissa on tavallisesti pyörivä tynnyri, jota käännetään vaakatasossa tai pystysuorassa.

Kun kehikko- tai pyörivä kompostori perustetaan, se kannattaa sijoittaa alueelle, jossa kompostori on suojassa kuivattavilta tuulilta ja jossa se on puutarhaletkun ulottuvissa. On myös hyvä idea sijoittaa kompostori varjoisaan paikkaan pois suorasta auringonvalosta.

Kehikkokompostorit

Kehikkokompostorit ovat suosituin kotikompostorityyppi. Ne ovat kaikkien yksinkertaisimpia ja edullisimpia, mutta ne tuottavat kompostia hitaammin. Hoidosta riippuen valmiin kompostin tuottaminen voi kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Siitä huolimatta, onko kehikko tehty verkosta, puusta tai muovista, sen tulee olla vähintään metrin leveä, metrin pitkä ja metrin korkea. Suuremmat kehikot toimivat vielä paremmin, sillä ne pitävät paremmin lämpöä.

Kannattaa rakentaa kaksi tai kolme edellä kuvattua kehikkoa. Kehikko-osastot helpottavat kompostoitavan materiaalin kääntämistä ja kypsymistä. Aloita kehikkorivin toisesta päästä lisäämällä ensimmäiseen kehikkoon ruskeaa ja vihreää materiaalia (suhteessa 30:1). Kun ensimmäinen kasa hajoaa, siirrä se toiseen kehikkoon ja aloita uudestaan ensimmäisen kehikon täyttäminen. Kun toisen kehikon materiaali hajoaa lisää, siirrä se kolmanteen kehikkoon lopullista kypsymistä varten. Kun kolmannen kehikon materiaali on muuttunut valmiiksi kompostiksi ja komposti on kerätty, siirrä toisen kehikon sisältö kolmanteen, ensimmäisen kehikon sisältö toiseen kehikkoon ja aloita ensimmäisen kehikon täyttäminen uudestaan. Näin kompostia on aina eri kompostointivaiheissa.

Käytätpä osastoihin jaettua kehikkoa tai yhtä jakamatonta kehikkoa, paras tapa luoda kompostointikasa on kerrostaa materiaalit.

  1. Laita kompostoriin vuorotellen 7–10 cm vihreää ja ruskeaa materiaalia.
  2. Kastele jokainen kerros kosteaksi (ei märäksi), ennen kuin lisäät sen päälle uuden kerroksen.
  3. Jatka kerrosten tekemistä, kunnes kasa on noin metrin korkuinen ja päällimmäisenä on ruskeaa materiaalia (pienet palaset hajoavat nopeampaa, joten yritä pilkkoa isot palaset).

Pyörivät kompostorit

Pyörivien kompostorien pitäisi tuottaa kompostia kehikkokompostoria nopeammin, jos niitä hoidetaan aktiivisesti. Pyörivät kompostorit voivat tuottaa kompostia kahdessa kuukaudessa tai vielä nopeammin. Pyörivien kompostorien kapasiteetti on tavallisesti pienempi kuin muissa kompostoreissa, esimerkiksi kehikkokompostoreissa, joten ne sopivat paremmin kotitalouksiin, joissa syntyy vähemmän puutarhajätettä ja ruoantähteitä. Pyörivät kompostorit sopivat hyvin tuholaistorjuntaan, mutta niihin ei kuitenkaan tule lisätä orgaanista jätettä jatkuvasti, vaan uusi jäte varastoidaan, kunnes ensimmäinen erä on kompostoitu. Orgaanisen materiaalin varastoiminen voi kuitenkin olla ongelmallista.

Tavallisimmin pyörivät kompostorit ovat kuvatun kaltaisia muovitynnyreitä. Tynnyrikompostoria voidaan kääntää joko pysty- tai vaaka-akselin ympäri kompostorin rakenteen mukaan.

Kompostikasan hoitaminen

Kun olet päättänyt, millaisen kompostikasan haluat (kehikkokompostorin vai pyörivän kompostorin), pääsemme itse asiaan – kompostointiin!

Aloittelijasta kompostointi voi tuntua kovin monimutkaiselta ja sopivav vain puutarhurille, jolla on vihreä peukalo, mutta kompostointi onnistuu jokaiselta! Oheiset kompostorin hoito-ohjeet ovat pääosin kehikkokompostorille.

Sijainnin tärkeys

Sijainti on yksi tärkeimmistä tekijöistä kompostorin rakentamisessa ja hoidossa. Ihanteellinen paikka kompostorille on varjoinen alue, jossa se on suojassa voimakkaalta auringonpaisteelta ja tuulelta. Suora auringonvalo voi kuivattaa kompostikasan nopeasti. On hyvä pitää myös vesiletku lähellä, jotta kompostin kasteleminen onnistuu tarvittaessa. Varmista myös, että ruoantähteet on helppo tuoda valittuun paikkaan. Mitä tehokkaampaa ja helpompaa kompostointi on, sitä suuremmat ovat onnistumismahdollisuudet.

Menestyksen salaisuus

Kun kompostori on rakennettu ja sijoitettu mahdollisimman hyvälle paikalle, on aika lisätä kompostoitava materiaali. On suositeltavaa lisätä sekoitus vihreää ja ruskeaa materiaalia 10 cm:n kerroksina ja kastella jokainen kerros erikseen uutta lisättäessä.

Kompostikasan alkuvaiheessa kasa on erittäin lämmin. Se voi jopa höyrytä hiukan, mikä on aivan normaalia. Lämpeneminen osoittaa, että materiaali kompostoituu normaalisti. Naapurisi kadehtivat täydellistä kompostiasi, kun käännät kasaa usein talikolla, lapiolla tai muulla välineellä. Kasan toistuva kääntäminen tarjoaa happea kompostia tuottaville mikrobeille. Enemmän mikrobeja = nopeampi hajoaminen = nopeampi kompostoituminen.

Tarkista kompostikasan lämpötila säännöllisesti ja käännä kasaa, kun lämpötila nousee yli 60 °C:een tai laskee alle 40 °C:een. Jos lämpötilan jatkuva seuraaminen on vaikeaa, kokeile kääntää kasaa noin kahdesti viikossa.

Tarkista myös kosteustaso säännöllisesti. Lisää kompostikasaan vettä, jos se näyttää liian kuivalta. Hyvä peukalosääntö on lisätä vettä joka kerta, kun kasaa käännetään. Jos komposti näyttää liian märältä, lisää kuivaa ruskeaa materiaalia. Muista seurata myös hajua. Jos kompostorissa on liikaa vettä, kasoissa on liian voimakas haju. Kokeile lisätä tällöin ruskeaa materiaalia edellä kuvatulla tavalla.

Valmiin kompostin tunnistaminen ja sen käyttäminen oikein

Tässä on muutamia yksinkertaisia vinkkejä, joiden avulla tiedät oman ja mikrobien työn kantaneen hedelmää.

Valmista tuli!

Kompostin pitäisi olla käyttövalmista 1–12 kuukauden kuluttua riippuen hoidon aktiivisuudesta ja siitä, miten pieniksi palasiksi orgaaninen materiaali silputtiin, kun se lisättiin kasaan.

Kompostikasa ei tuota paljoa lämpöä, kuten aktiivisimman jakson aikana.

Materiaali näyttää tummalta, se on mureaa, varsin kuivaa ja se tuoksuu mullalta. Kompostissa ei pitäisi olla tunnistettavia orgaanisia materiaaleja.

Minne kompostia laitetaan ja mitä sillä tehdään?

Käyttötarkoituksesta riippuen komposti voidaan siivilöidä n. 1,5 cm:n siivilällä ennen käyttöä. Suuremmat palaset voidaan palauttaa tarvittaessa kasaan lisäkompostointia varten.

Maanparannusaine: Komposti voidaan sekoittaa puutarhan multaan hyödyllisten ravinteiden lisäämiseksi, jolloin kompostia lisätään 2,5–7,5 cm. Komposti lisää myös hiekkaisen maan kykyä pidättää kosteutta, parantaa savimaan kuivumista, lisää kastematojen biologista aktiivisuutta, vähentää liiallisen happamuuden haittavaikutuksia ja auttaa kasveja säilyttämään enemmän ravinteita pidempiä ajanjaksoja.

Kompostimultasekoitus: Kompostiin voidaan sekoittaa perliittiä, maata, hiekkaa ja muita mullan aineksia, jolloin saadaan erinomainen multaseos kasveille.

Maankate: Komposti on erittäin arvokasta maankatteena, sillä se vähentää sadeveden poisvalumista ja veden haihtumista, auttaa hillitsemään rikkaruohoja ja pitää maan viileämpänä kuumalla säällä ja lämpimämpänä viileällä säällä. Levitä 5,0–7,5 cm:n kerros maan päälle puiden, kukkien, pensaiden ja muiden kasvien juurelle.

Kompostitee: ”Kompostiteetä” voidaan käyttää kasvien kastelemiseen. Samalla kasvit saavat kompostista hyödyllisiä ravinteita. Täytä juuttisäkki kompostilla ja pane se vesitynnyriin. Käytä vesi sitten kasvien kasteluun.