Mikromuovia on kaikkialla – mutta mitkä ovat sen seuraukset?

Mikromuovia on ihan liian usein erilaisissa ympäristöissä. Ja vaikka vielä ei olekaan selvää, mitä siitä seuraa, niin ei ole epäilystäkään, etteikö tämä olisi kasvava ongelma. Totuus on, että tutkijat pitävät mikromuovia yhtenä suurimmista ympäristöhaasteista sekä ihmiselle että luonnolle.[1]

Miten mikromuovi vaikuttaa terveyteemme?

Pieniä muovipartikkeleita ei voi heti nähdä paljaalla silmällä. Mutta niitä on kaikkialla: merissä, luonnossa ja jopa elintarvikkeissa, joita käytämme.

Lundin yliopiston tutkimus on osoittanut, että nanomuovi, joka on mikromuoviakin pienempää, vaikuttaa haitallisesti kaloihin. Kun nanomuovia syöneitä kaloja yritettiin ruokkia planktonilla, kävi ilmi ikävä seuraus: kalat saivat aivovaurion.

 

 

Mikromuovin aiheuttamia ikäviä vaikutuksia terveyteemme ei ole vielä tieteellisesti osoitettu, mutta vaikuttaa siltä, että nämä pienet partikkelit voivat saada aikaan haitallisempia vaikutuksia kuin tiedämmekään. Uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin Environmental Science and Technology[1] -lehdessä, todettiin, että keskivertoihminen syö noin 50 000 mikromuovipartikkelia vuodessa ja saa sisäänhengitysilman mukana suunnilleen saman määrän. Asiantuntijat sanovat, että [2] mikromuovista tekee niin haitallista on se, että nämä mikromuovipartikkelit voivat johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, aiheuttaa syöpää ja vaikuttaa vastustuskykyyn ja hermostoon.

 

Meidän kaikkien tulee yrittää minimoida luontoon päätyvän muovin määrää

Kaikkein ilmeisin keino on luonnollisesti olla heittämättä muovia luontoon, mutta on myös muita tapoja välttää muovijätettä. Voimme minimoida turhien muovien, kuten esimerkiksi pillien, muovikassien, muovipullojen jne., käytön. Samanaikaisesti meidän tulee korvata perinteiset muovituotteet ympäristöystävällisemmillä materiaaleilla, aina kun se on järkevää. Muovijätteen minimointia edistäisi myös kuntien ruokajätteen kerääminen kompostoitaviin biopusseihin/-säkkeihin. Näin vältetään myös perinteisestä muovista valmistettujen jätesäkkien mahdolliset jäämät kaatopaikoilla, joista ne sitten levitetään edelleen viljelysmaille.

 

Biohajoavat jätepussit/-säkit, joissa ei ole mikromuovia

Kompostoitavat BioBag-biopussit/-säkit valmistetaan biohajoavasta muovista, mikä tarkoittaa, että biomuovi hajoaa täysin maaperään, eikä siitä jää mikromuovia luontoon. Siksi kompostoitavat pussit/säkit eivät ole ainoastaan erittäin sopivia orgaanisen jätteen lajitteluun, vaan ne ovat myös hyvä vaihtoehto perinteisestä muovista valmistetulle muoville, joka voi lisätä muovijätekuormaa.

 

 

[1]Lähde: https://Videnskab.dk/en/Node/30377?fbclid=IwAR1vskXxN2EKalTz7HF6UXolufd5blhZTaIcZHOlB3AeZgxAK42rNTlod-E

[2]Lähde: https://www.weforum.org/Agenda/2018/06/microplastic-pollution-in-Air-pollutes-Our-lungs

[3]Lähde: https://www.altinget.dk/miljoe/artikel/biobag-chef-groenne-affaldsposer-er-lige-saa-groenne-som-de-ser-ud

[1]Lähde: A-magasinet, 8.12.2017, Viten Mikroplast https://www.Aftenposten.no/amagasinet/i/79dLv/dette-er-en-av-de-storste-utfordringene-mennesket-har-Statt-overfor

[2]Lähde: https://www.NRK.no/viten/Nanoplast-kan-GI-fisk-hjerneskade-1.13835804